Kotikoulu Pähkinähakki

Niko kirjoitaa retkestämme:   Sunnuntaina koitti pitkään odotetun Säppi-retken päivä.  Kalastusvene vei meitä Kuuminaisten niemeltä Säppiin halki tyyneä merta, aaltoja ei melkein ollut. Matkaa oli noin neljä kilometriä ja kesti noin 15 minuuttia.  Kun oltiin Säpin ihan vieressä niin kallioilla istui todella monta lokkia ja yksi mahtava kotka. Kun oltiin perillä niin satamalla oli opas, hän kertoi Säpistä. Sen jälkeen me mentiin pitkospuita pitkin Säpin majakkapihaan.  Säppi on saari Porin ja Luvian välissä, mutta Säppi kuuluu minun tietääkseni Poriin. Majakkapihassa oli hyttysiä paljon mutta en antanut sen haitata ja mentiin grillaamaan Säpin kotaan. Söin kaksi makkaraa ja leivän.  Sen jälkeen opas tuli ja näytti meille Säpin majakan vanhan lyhdyn ja sen valokoodin. Sen jälkeen mentiin ylös majakkaan, majakan korkeus oli 54m, Satakunnan korkein majakka. Majakassa oli enää ledivalo mutta se silti vilkkui samaa koodia ja valo näkyy vieläkin 18km:n päähän.  Ma...

Kävimme Suomen luonnon päivän kunniaaksi lähipuistokierrokselle. Tarkoitus oli löytää erilaisia lehti- ja havupuulajeja, joita tutkittiin oppikirjasta ennen lähtöä. Toinen tarkoitus oli treenata Nikon jalkoja uusiin tukipohjallisiin. Löysimme mäntyjä, kuusta, koivua, lehmuksia, pihlajaa sekä ruotsinpihlajaa, vaahteraa, hevoskastanjaa, tammea ja saarnia. Kerättiin pudonneita lehtiä kasvioon, sekä muutamaa erilaista puun siemeniä ja -hedelmää. Myöhemmin Niko lähti isänsä ja pari kaverinsa kanssa ilotulittamaan Venetsialaista.    

Perjantaiksi Niko tervehtyi. Tutustuimme koordinaatistoon (Milli 4B s.30). Sitten pelasimme yhden kierroksen laivanupotuspeliä. Niko hoksasi pelistä koordinaatiston käyttöä ja myös voitti. Illemmalla pidimme yhteistä lukuhetkeä.  

Tiistai aamulla Niko heräsi kipeänä. Keskiviikoksi nousi myös kuumetta. Torstaina oli vähän parempi, mutta väsynyt olo. Näinä flunssapäivinä levon lisäksi Niko teki vain vähän tehtäviä luontopuuhakirjasta, katsoimme kivikauden ihmisistä ja luolamaalauksista NatGeon lyhyet opetusvideot, sekä Olipa kerran… ihminen piirretyn kolmas jaksoa. Niko luki myös hauskan runokirjan hankalasta variksesta.    

Geometria jää nyt vähän tauolle, antamaan tilaa historialle. Opitiin tänään kartoista ja ilmansuunnista oppikirjan avulla Tutkimusmatka 3. Katseltiin suunnistajan karttaa ja sen kartanmerkit sieltä, ja sen lisäksi vanhaa merikartastoa sekä nykyajan Suomen karttaa. Niko tutustui kompassin käyttöön. Niko teki hienon vihkotyön siemenkasvin osista ja niiden tehtävistä. Historian tunnilla katsottiin kahta ensimmäistä jaksoa Olipa kerran... ihminen pirrettysarjasta maailman synnystä ja Neandertaalin ihmisestä.  

Lauantaina herättiin varhain, koska aamuseitsemän juna vei meidät Tampereelle. Junasta nousemisen jälkeen suuntasimme ratikalla Sorsapuistoon katsomaan kanoja - kukot pitivät aamukonserttinsa juuri kun saavuimme häkkien äärelle. Seuraava kohde oli Pyynikin näkötorni. Kiipesimme ensin kukkulan huipulle, jossa näkötorni sijaitsee. (Ylä- sekä alamäen kävely Nikon jaloille oli jokseenkin haastavaa, mutta Niko suoritti sitä reippaasti kuitenkin, vaikka vähän kivuliasta olikin.) Näkötornissa kävimme ylhäällä tähystämässä maisemia sekä ottamaan kuvia Näsinneulasta. Kahvilassa söimme välipalaksi munkkeja.     Päivän oppimisympäristökohde oli kuitenkin Vapriikki, jossa oli kaksi meitä kiinnostavaa näyttelyä.   Ihmeteltiin antiikin ja nykypäivän supersankareita. Kiinnostavin oli Herakleen marmoripatsas, joka oli aitoa 1. vuosisadan tuotantoa. Oudoin oli Peräsmies-hahmo. Oli kivaa nähdä Väinämöistäkin supersankarien joukossa.   Muinais-DNA näyttely oli mahtava. Siellä oli ...