Seikkailukertomus: Nokkulin seikkailut (kesken)

 

Tapahtuma paikat: Tampere, Särkänniemi, Porin metsä, Meri-Pori, Hevosluodon viljelymaat, Porin keskusta, Luvia ja Lattomeren maatila. 

Seikkailukertomuksen henkilöt:

Nokkuli, päähenkilö, vanha viisas varisuros

Nappi, Nokkulin naaras, kiltti naarasvaris

Laikku, Napin ja Nokkulin vanhin poikanen, Urosvaris

Pitsi ja Tero, variskaksoiset, Laikun pienemmät sisarukset

Merilokki rosvoileva tamperelainen

Parvi naakkoja

Bingo, kaupunkivaris joka luulee olevansa kukko ja kiekuu 

Keltasirkkupariskunta jotka puolustaa pesäänsä 

Kanahaukka

Räyskä 

Jaska, varisrosvo joka ryöstä puutarhureiden eväät ja istutukset

Naurulokkeja, jotka kiusaa varispoikasia 

Harmaalokkiyhdyskunta joka asustelee voimalaitoksella

Pähkinähakki joka on nokkulin vanha ystävä

 

 

On kylmä talvi ja Nokkuli lentää Tammelan yllä etsimässä ruokaa. Nokkuli toivoo löytävänsä siemenherkkuja linturuokintapaikalta mutta viherpeipot ja talitiaiset söivät kaiken jo. Nokkuli lähtee etsimään metsästä hiiriä lumihangen koloista. 

Hiiriä ei näy mutta tuuhean kuusen latvassa istuu toinen varis.

"Näkyykö ruokaa sieltä?" Nokkuli kysyy varikselta.

"Ei paljon mutta jos tulisit lähemmäs ei tarvisi huutaa" vastasi varis kiltisti.

Kun Nokkuli tuli lähemmäs niin huomasi että naarasvaris tärisee kylmästä. "Mennään rautatieaseman rakennuksien katolle lämmittelemään. Koskipuistossa saattaa olla vanha nainen joka tuo aina leipää linnuille".  

"Kuulostaa hyvältä, mennään. Muuten nimeni on Nappi mikä sinun nimi on?"  

"Olen Nokkuli" hän vastasi iloisesti. 

 

 On kulunut pari viikkoa Tampereella ja Nokkuli ei ollut enä yksinäinen, koska Nappi kulki aina hänen kanssaan. 

"Muuten oletko koskaan käynyt Porissa, sieltä saa aina löydettyä jotain ruokaa" Nappi kysyy. 

"Mistä tunnet Porin?" Kysyy Nokkuli.

"Olen porista kotoisin ja minun vanhempani asuu siellä" vastasi Nappi 

Nokkuli miettii vähän. Heillä saattaa olla hyvä kunto vaikka ruokaa oli talvella niukasti, joten lento Tampereelta Poriin pitäisi onnistua. He voi aina levähtää matkalla jos tarvii. "Lähdetään vaikka heti!" huudahti Nokkuli.

 

Matka meni hyvin nopeasti ja sääolot oli suotuisat. He olivat väsyneitä joten ne istuivat puuhun ja naakkaparvi tuli puuhun. Linnut nukkuivat. Aamulla ne heräsivät kiekumiseen. "Ei täällä mitään kukkoja voi olla kun on talvi" Nappi sanoi Nokkulille ja lähti Kirjurinluodon suuntaan etsimään ruokaa. 

Kirjurinluodossa oli liikaa lapsia talvileikeissä mutta Polsanluodosta löytyi ruokintapaikka ja ne söi sieltä siemeniä, mutta ne kuuli kiekumista yhä edelleen ja niin ne meni katsomaan ympärilleen. Oudointa oli että kiekuminen kuului latvasta niin ne meni latvan suuntaan ja näki variksen. 

Puun latvassa oleva varis kiekui. "Miten varis voi kiekua?" ihmetteli Nokkuli. Nokkuli ja Nappi menivät katsomaan varista, mutta kun hän huomasi että häntä tarkkailtiin niin hän raakkui tavallisesti. Nokkuli ja Nappi alkoivat lähteä mutta varis kiekui taas ja ne katsoivat ja varis raakui normaalisti. "Mennään piiloutumaan lumikasan taakse" kuiskasi Nappi Nokkulille. Varis ei huomannut että jotkut katsoo niin hän kiekui.

 Nokkuli meni pesälleen ja nyt hän tiesi että varis kiekui niin kuin kukko. Tuli ilta ja naakat sekä varikset palasivat iltalennolta jossa etsittin hyvää puuta jossa nukkua. "tiedätkö variksesta joka kiekuu puunlatvassa koko aamupäivän?" Nokkuli kysyi naakalta. "Joo tiedän, Hänen nimi on Bingo ja hän kasvoi maatilalla ja oppi äänen kukolta" Naakka vastasi. Bingo tuli puuhun nukkumaan muiden varisten kanssa mutta yö oli kylmä. Lunta satoi koko yön ja variksilla oli kylmä ja ne ei löytänyt ruokaa. 

Kaikki varikset ja naakat lensi Bingon luo mutta miksi? Nappi meni kysymään toiselta varikselta "miksi kaikki menee bingon luo"  varis oli jo tuntenut bingon kanssa jo kaksi vuotta ja hän tiesi ja sanoi "bingo on hycä ruoanlöytäjä ja kertoo kiekumalla kun hän löytää ruokaa. Varikset ja naakat saivat ruokaa ja söivät itsensä täyteen. Tuli ilta ja varikset ei tehnyt lentoa vaan meni nukkumapuuhun ja nukkuivat hyvin. Varikset heräsivät ja ne meni metsään ja lensi kauan. 

Metsä alkoi muuttua synkäksi ja pimeäksi mutta nokkuli kuuli matalaa ja korisevaa raakkumista joka seurasi varisryhmää ja sitten ne kuuli klonkuttavia ääniä. Sitten ne kääntyi takaisin ja näki ison linnun, se oli korppi. Nokkuli meni puhumaan korpille ja nokkuli kysyi "miksi sinä seurasit meitä koko ajan?" ja korppi vastasi "halusin vaan ystäviä kun olen yksinäinen". Nokkuli halusi olla variksen kanssa ystäviä ja nokkuli korppi jäi juttelemaan puuhun kauan kunnes tuli pimeä ja nokkuli ei nähnyt ketään mutta korppi oli lähellä. Nokkuli halusi puuhun muiden kanssa mutta hän ei tiennyt missä puu oli. Korppi osasi auttaa nokkulin ois syvästä metsästä ja nokkuli näki lentää kaupungissa kun siellä oli valoja. Kun varikset heräsi puussa niin nappi näki nokkulin ja nappi sanoi "olin huolestunut että korppi oli paha ja söi sinut saaliiksi, mutta millanen korppi oli?" "Korppi oli tosi kiva ja puhuttiin vaan siellä puussa ja ette edes huomannut kun jäin taakse" ja nappi oli iloinen että nokkuli oli hyvin. 

 päivät muuttui viikoiksi ja viikot kuukausiksi kunnes oli kevät. Nokkuli ja nappi nukkui vielä mutta ne heräsi kun kolme varista huusi lentäessän "tulkaa lentämään kaikki" nokkuli ja nappi oli ihmeissän mutta ne tuli perässä. Kun ne sai varislintujoukon kiinni niin nokkuli kysyi eräältä naakalta "miksi lähdimme lentämään näin aikasin? eikö lennot tehdä illalla" naakka sanoi "me tehdän aamulentoja harvoin mutta nyt kun on kevät niin saatamme löytää paljon ruokaa näin varhain aamulla ilman että muut häiritsee kun ei ole paljon lintuja nyt vielä liikkellä paitsi me"